SUOMEKSI
IN ENGLISH

Suomen Kääpiösnautserikerho ry - Finska Dvärgschnauzerklubben rf

Jalostustoimikunnan säännöt ja tehtävät

Suomen Kennelliiton ohje jalostustoimikunnille 1.1.2014 alkaen

 

JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT JA TEHTÄVÄT

 

TOIMINNAN TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄT
Jalostustoimikunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa rodun jalostusta maassamme. Toiminnan tavoitteena tulee olla henkisesti ja fyysisesti terveiden, mahdollisimman tarkasti rotumääritelmän vaatimukset täyttävien koirien kasvatuksen tukeminen.

JALOSTUSORGANISAATIO

Jalostustoimikunta
Jalostustoimikunnan kokoonpanon nimeää Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n hallitus, joka myös valvoo toimikunnan työskentelyä. Pyrkimyksenä on, että jokainen väri olisi edustettuna.

Jalostustoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja, ja neljä (4)- kuusi (6) jäsentä, toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Jäsenet ovat rodun kasvattajia tai harrastajia, jotka kasvatustyöllään tai muulla toiminnallaan ovat osoittaneet perehtyneensä rotuun tai omaavat rodun jalostuksessa tarvittavaa asiantuntemusta.

Varsinaisen jäsenen tulee olla kasvattanut vähintään 2 pentuetta tai käynyt kasvattajan peruskurssin sekä ollut Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n jäsen vähintään yhden vuoden. Toimikuntaan voi kuulua asiantuntijajäseniä, joilla ei ole äänivaltaa. Jalostustoimikunnan asiantuntijajäsenen tai ulkopuolisen sihteerin ei tarvitse olla SKSK:n ry:n jäseniä. Toimikuntaan voi kuulua myös 1-3 kuunteluoppilasta, joilla ei ole äänivaltaa. Toimikausi on kaksi vuotta.

Jalostustoimikunnan kokoukset ovat päätösvaltaisia, kun joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet äänivaltaisista jäsenistä on läsnä. Äänestyksessä äänten jakaantuessa tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Toimikunnan jäsenet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan osallistumaan asiaankuuluviin koulutuksiin. Yhdistyksen kustannuksella koulutuksiin osallistuneet esittävät tarvittaessa yhteenvedon koulutuksen sisällöstä myös muille yhdistyksen toimihenkilöille.

Mikäli joku jalostustoimikunnan jäsen on pitkäaikaisesti estynyt osallistumasta toimikunnan työskentelyyn tai hänen toimintansa on ristiriidassa SKL:n tai Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n tai näiden sääntöjen kanssa voi hallitus tarvittaessa nimetä hänen tilalleen uuden jäsenen kesken toimikauden. Jalostustoimikunnan jäseneltä edellytetään mm. Suomen Kennelliiton ja SKSKry:n sääntöjen sekä eläinsuojelulain ja asetuksen tuntemusta

Jalostuspaneeli
Jalostuspaneeli on toimikunnan työkalu, joka mahdollistaa maanlaajuisen alueellisen työskentelyn.

Jalostuspaneelin kokoonpanosta päättää Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n hallitus, jolle jäseniä voidaan ehdottaa. Jalostuspaneeliin kuuluvat automaattisesti kaikki jalostustoimikunnan jäsenet ja yhdistyksen hallituksen jäsenet sekä lehden päätoimittaja. Lisäksi jäseniksi kootaan valtakunnallisesti rodun kasvattajia / harrastajia / asiantuntijoita ym. vastaavia. Paneelin jäsenmäärää ei ole rajoitettu.

Paneelin tarkoitus on koota yhteen paikkaan jalostuksellista tietoa kääpiösnautsereista ja toimia yhteydenpitovälineenä ja tiedon sekä ajatustenvaihdon välineenä. Tarkoitus on, että paneelin jäsenet sekä keräävät että jakavat tietoa paneelin välityksellä. Paneelin tunnusten luovuttaminen ulkopuoliselle on kielletty.

JALOSTUSTOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT

Tavoiteohjelma ja toimintasuunnitelma
Tavoiteohjelmien ja toimintasuunnitelmien laatiminen ja näiden tarkistaminen tarvittaessa.

Yhteydenpito ja tietojen vaihto
Yhteydenpito Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n ja Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:n hallituksiin, SSPK:n rotukerhoihinja rotua harrastaviin yhdistyksiin ja tarvittaessa Suomen Kennelliiton ao. elimeen sekä ulkomaisiin rotujärjestöihin ja -kerhoihin.

Tiedotustoiminta
• Terveystutkimustuloksista, jalostusmenetelmistä ja perinnöllisistä sairauksista sekä muusta asiaankuuluvasta tiedottaminen
• Toiminnasta tiedottaminen
• Rodun koti- ja ulkomaisesta tilasta tiedottaminen
• Raportointi hallitukselle
• Tiedon kerääminen ja tallentaminen rodusta sekä tiedon hyödyntäminen ja jakaminen jalostustarkoituksiin
• Rodun tason seuraaminen ja kehittäminen sekä siitosmateriaalin kartoittaminen
• Perinnöllisten sairauksien kartoittaminen ja tarvittaessa vastustusohjelmien laatiminen ja toteuttaminen käytännössä mm. järjestämällä terveystarkastuksia perinnöllisten sairauksien toteamiseksi
• Neuvottelutilaisuuksien ja kääpiösnautseripäivien järjestäminen tarvittaessa. Näissä tilaisuuksissa käsitellään esim. rotujen koti- ja ulkomaista tasoa ja asioita, joihin jalostuksessa on kiinnitettävä huomiota.

Jalostusyhdistelmien suunnittelu ja jalostusneuvonnan antaminen.
Jalostusyhdistelmien suunnittelussa on otettava huomioon jalostustarkastus- ja näyttelytulokset samoin kuin mahdolliset todetut perinnölliset sairaudet sekä mahdollisimman laajan geenipoolin säilyttäminen ja matadorjalostuksen välttäminen. Jalostusneuvontaa koskevat tiedustelut osoitetaan jalostustoimikunnan sihteerille kirjallisesti. Annetut suositukset julkaistaan jalostustoimikunnan toimintakertomuksessa.

Rodun pentuvälityksestä huolehtivat hallituksen tai jalostustoimikunnan nimeämät henkilöt. Pentuvälittäjät antavat tasapuolisesti tietoa kaikista kulloinkin tiedossa olevista pentueista, jotka täyttävät pentuvälitykseen pääsyn kriteerit ja on jalostustoimikunnan sihteerille asianmukaisesti ilmoitettu.

Jalostustoimikunta määrittelee kriteerit, jotka yhdistelmien on täytettävä päästäkseen pentuvälitykseen. Hallitus vahvistaa jalostustoimikunnan määrittelemät kriteerit. Yhteenveto kriteereistä tulee olla näiden sääntöjen liitteenä ja niitä on tarkistettava tarvittaessa.

Jalostustarkastukset
Jalostustarkastuksia järjestetään tarpeen vaatiessa. Tällöin suoritetaan 1) jälkeläistarkastuksia ja 2) yksilötarkastuksia. Jälkeläistarkastuksessa tarkastetaan uros ja/tai narttu yhdessä pentujen kanssa. Pentujen tulisi olla mahdollisimman monesta yhdistelmästä. Yksilötarkastuksiin voi osallistua 9 kuukautta täyttänyt koira. Tilaisuudessa koirasta laaditaan mahdollisimman yksityiskohtainen rakennekuvaus.

Jalostustarkastustoiminnan tavoitteena on, että kaikki koirat, joita käytetään jalostukseen, on jalostustarkastettu tai muutoin täyttävät jalostustoimikunnan asettamat minimivaatimukset pentueen vanhemmille. Jos tarkastuksen perusteella koiraa ei suositella jalostukseen, jalostustoimikunnalla on mahdollisuus myöntää poikkeuslupa pentueen saamiseksi yhdistyksen pentuvälitykseen.

Tarkastuksen suorittajista vähintään toisen on oltava rodun erikoistuomari. Lisäksi paikalla tulee olla yksi tai useampi jalostustoimikunnan jäsen (varsinainen tai kuunteluoppilasjäsen). Henkilö on jäävi tarkastamaan omia ja kasvattamiaan koiria tai osallistumaan tällaisten koirien tarkastustoimeen. Mahdollisuuksien mukaan tarkastuksia on pyrittävä järjestämään myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sekä aktivoitava ja tuettava alaosastoja järjestämään tarkastuksia.

Vuosikalenteri
Jalostustoimikunnalle laaditaan vuoden alussa hallituksen ja toimikuntien yhteisessä kokouksessa vuosikalenteri, johon merkitään sovitut kokoukset, jalostustarkastukset, terveystarkastukset, kasvattajapäivät, luonnetestit ym. tapahtumat. Vuosikalenteriin merkitsemättömät tapahtumat tulee hyväksyttää hallituksella.

Toimintakertomuksen laatiminen
Jalostustoimikunta esittää yksityiskohtaisen toimintakertomuksen Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n hallitukselle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta. Toimintasuunnitelma esitetään hallitukselle kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.

Muut tehtävät
Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n hallitus voi antaa jalostustoimikunnalle myös muita tehtäviä.

Sääntöjen hyväksyminen ja muuttaminen
Nämä säännöt hyväksyy Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n hallitus.