Jalostustoimikunta
Jalostustoimikunnan ajankohtainen kokoonpano löytyy yhteystietosivulta.
JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT JA TEHTÄVÄT
Hyväksytty hallituksen kokouksessa 9.10.2020
TOIMINNAN TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄT
Jalostustoimikunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa rodun jalostusta Suomessa. Toiminnan tavoitteena on henkisesti ja fyysisesti terveiden, mahdollisimman tarkasti rotumääritelmän vaatimukset täyttävien koirien kasvatuksen tukeminen.
Jalostustoimikunta
Jalostustoimikunnan kokoonpanon esittää hallitukselle hyväksyttäväksi jalostustoimikunnan puheenjohtaja. Jalostustoimikunnan kokoonpanon vahvistaa Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n hallitus, joka myös valvoo toimikunnan työskentelyä. Pyrkimyksenä on, että jokaisesta kääpiösnautsereiden hyväksytystä väristä olisi asiantuntemusta jalostustoimikunnassa.
Jalostustoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä (4) – kuusi (6) jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Jäsenet ovat rodun kasvattajia tai harrastajia, jotka kasvatustyöllään tai muulla toiminnallaan ovat osoittaneet perehtyneensä rotuun tai omaavat rodun jalostuksessa tarvittavaa asiantuntemusta.
Varsinaisen jäsenen tulee olla kasvattanut vähintään kaksi (2) pentuetta ja käynyt kasvattajan peruskurssin, sekä ollut Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n jäsen vähintään yhden vuoden. Toimikuntaan voi kuulua asiantuntijajäseniä, joilla ei ole äänivaltaa.
Jalostustoimikunnan asiantuntijajäsenen tai ulkopuolisen sihteerin ei tarvitse olla Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n jäseniä. Toimikuntaan voi kuulua myös 1-4 kuunteluoppilasta, joilla ei ole äänivaltaa. Toimikausi on kaksi vuotta. Jalostustoimikunnan puheenjohtaja ja yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja eivät voi olla yhtä aikaa erovuorossa.
Jalostustoimikunnan kokous on päätösvaltainen, kun joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet äänivaltaisista jäsenistä on läsnä. Äänestyksessä äänten jakaantuessa tasan, kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Toimikunnan jäsenet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan osallistumaan asiaankuuluviin koulutuksiin. Yhdistyksen kustannuksella koulutuksiin osallistuneet esittävät tarvittaessa yhteenvedon koulutuksen sisällöstä myös muille yhdistyksen toimihenkilöille.
Mikäli joku jalostustoimikunnan jäsen on pitkäaikaisesti estynyt osallistumasta toimikunnan työskentelyyn tai hänen toimintansa on ristiriidassa SKL:n tai Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n tai näiden sääntöjen kanssa, voi hallitus tarvittaessa nimetä hänen tilalleen uuden jäsenen kesken toimikauden. Jalostustoimikunnan jäsen voi ilmoittaa kesken toimikauden poisjäämisestä, mikäli ei koe pystyvänsä hoitamaan toimea. Jalostustoimikunnan jäseneltä edellytetään mm. Suomen Kennelliiton ja SKSK ry:n sääntöjen sekä eläinsuojelulain ja asetuksen tuntemusta.
Jalostustoimikunnan käsittelemät asiat ovat luottamuksellisia.
JALOSTUSTOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT
Toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman laatiminen
Jalostustoimikunta esittää yksityiskohtaisen toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n hallitukselle viimeistään helmikuun loppuun mennessä vuosittain, jotta hallituksella on aikaa käsitellä dokumentaatio ennen vuosikokousta.
Jalostuksen tavoiteohjelma ja PEVISA
Jalostustoimikunnalla on päävastuu JTO:n ja PEVISA-ohjelman laatimisesta, päivityksestä ja seurannasta.
Poikkeuslupa-anomukset
Jalostustoimikunta käsittelee viiveettä rodun poikkeuslupa-anomukset ja muut lausuntoa vaativat asiat, sekä vastaa näihin kirjallisesti ja tarvittaessa perustelee kantansa. Poikkeuslupa-anomuksiin liittyvissä lausunnoissa on tuotava esiin, täyttääkö yhdistelmä rodun JTO:n suositukset jalostuskoirille. Lausuntonsa asiassa jalostustoimikunta esittää SKSK ry:n hallitukselle.
Yhteydenpito ja tietojen vaihto
Jalostustoimikunta pitää yhteyttä Suomen Kennelliittoon sekä ulkomaisiin rotujärjestöihin ja -kerhoihin.
Tiedotustoiminta
- Terveystutkimustuloksista ja perinnöllisistä sairauksista, sekä muusta terveyteen ja jalostukseen liittyvästä tiedottaminen
- Toiminnasta tiedottaminen
- Rodun koti- ja ulkomaisesta tilasta tiedottaminen
- Raportointi hallitukselle
- Tiedon kerääminen ja tallentaminen rodusta sekä tiedon hyödyntäminen ja jakaminen jalostustarkoituksiin
- Rodun tason seuraaminen
- Perinnöllisten sairauksien kartoittaminen ja tarvittaessa vastustusohjelmien laatiminen ja toteuttaminen käytännössä, mm. järjestämällä terveystarkastuksia perinnöllisten sairauksien toteamiseksi
- Jalostuspäivien järjestäminen jäsenistölle
Jalostusneuvonta
Jalostustoimikunta painottaa toimintansa ohjaamiseen ja neuvontaan. Jalostustoimikunta antaa neuvontaa koskien kasvattajan yhdistelmäehdotuksia. Jalostustoimikunta ei anna yksittäisiä urossuosituksia. Tietoa voidaan antaa julkisten tulosten pohjalta ja jalostustoimikunta voi kartoittaa yhdessä kasvattajan kanssa yhdistelmän riskejä.
Jalostustoimikunta jakaa osaamistaan perinnöllisten sairauksien perinnöllisyysmekanismien sekä muiden ominaisuuksien perinnöllisyyden suhteen. Lisäksi jalostustoimikunta ohjaa rodun jalostusta kannustaen kasvattajia huomioimaan Kennelliiton yleisen jalostusstrategian sekä rodun JTO:n tavoitteiden täyttymisen jalostukseen valittavien koirien osalta. Lisäksi jalostustoimikunta on laatinut tietopaketin etenkin aloittelevia kasvattajia varten, kokoamalla yhteen huomioitavia asioita ajatellen koirien jalostuskäyttöä.
Pentuvälitys
Rodun pentuvälityksestä huolehtivat hallituksen tai jalostustoimikunnan nimeämät henkilöt. Pentuvälittäjät antavat tasapuolisesti tietoa kaikista kulloinkin tiedossa olevista pentueista, jotka täyttävät pentuvälitykseen pääsyn kriteerit ja ovat pentuvälitykseen asianmukaisesti ilmoitettu.
Jalostustoimikunta määrittelee kriteerit, jotka yhdistelmien on täytettävä päästäkseen pentuvälitykseen. Hallitus vahvistaa jalostustoimikunnan määrittelemät kriteerit. Yhteenveto kriteereistä tulee olla näiden sääntöjen liitteenä ja niitä on tarkistettava tarvittaessa.
Jalostustarkastukset
Jalostustarkastuksia pyritään järjestämään 2-3 kertaa vuodessa. Tällöin suoritetaan sekä jälkeläistarkastuksia että yksilötarkastuksia. Jälkeläistarkastuksessa tarkastetaan uros ja/tai narttu yhdessä pentujen kanssa. Pentujen tulisi olla mahdollisimman monesta yhdistelmästä. Yksilötarkastuksiin voi osallistua 9 kuukautta täyttänyt koira. Tilaisuudessa koirasta laaditaan mahdollisimman yksityiskohtainen rakennekuvaus.
Jalostustarkastustoiminnan tavoitteena on, että koirat, joita käytetään jalostukseen, olisivat joko jalostustarkastettu, tai ne muutoin täyttäisivät jalostustoimikunnan asettamat minimivaatimukset pentueen vanhemmille.
Tarkastuksen suorittajista vähintään toisen on oltava rodun arvosteluoikeudet omaava ulkomuototuomari sekä lisäksi paikalla tulee olla yksi tai useampi jalostustoimikunnan varsinainen jäsen tai kuunteluoppilas. Mahdollisuuksien mukaan tarkastuksia on pyrittävä järjestämään myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella esim. yhteistyössä alueyhdistysten kanssa.
Muut tehtävät
Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n hallitus voi antaa jalostustoimikunnalle myös muita tehtäviä.
Sääntöjen hyväksyminen ja muuttaminen
Nämä säännöt hyväksyy Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n hallitus.