Väriristeytykset

Miksi väriristeytyksiä tehdään?

Pääasiallisesti väriristeyksiä tehdään kääpiösnautsereiden geneettisen pohjan laajentamiseksi sekä niillä voidaan vaikuttaa myös muihin ominaisuuksiin, joita halutaan parantaa. Samoja koiria tulee sukutauluissa vastaan paljon ja lisäksi monet näistä paljon käytetyistä koirista ovat jättäneet jälkeläisilleen kääpiösnautsereilla esiintyviä eri tavoin periytyviä sairauksia.

Kasvattajat pyrkivät parhaansa mukaan tuomaan uutta materiaalia ulkomailta ja näin hidastamaan geenipoolin pienenemistä sekä sukusiitostaantumaa ja niiden mukanaan tuomaa uhkaa vakavien perinnöllisten sairauksien yleistymisestä. Ulkomailtakaan harvoin on kuitenkaan saatavissa aidosti uutta
geenimateriaalia, jolla tilannetta saataisiin parannettua ja tuontikoirien terveystausta on harvoin yhtä hyvin tiedossa kuin kotimaisten koirien.

Väriristeytykset eivät ole roturisteytyksiä vaan rotumuunnosten välisiä risteytyksiä ja niihin pätee Suomen Kääpiösnautserikerhon oma ohjeistus ja poikkeuslupakäytäntö, ei Kennelliiton roturisteytyssäännöt.

Väriristeytyssäännöt ja -ohjeistus

1.1.2012 alkaen kääpiösnautsereiden väriristeytyspoikkeuslupien byrokratiaa kevennettiin siten, että jos rotujärjestö puoltaa poikkeuslupaa, ei Suomen Kennelliiton Jalostustieteellisen toimikunnan päätöstä enää tarvita, vaan poikkeuslupa myönnetään Kennelliitossa toimistotyönä. Jos rotujärjestö ei puolla hakemusta, päätöksen tekee Kennelliiton Jalostustieteellinen toimikunta.

Ajalla 1.1.2019-31.12.2023 seuraaville väriristeytyksille ei tarvita poikkeuslupaa:
valkoinen x musta
valkoinen x musta-hopea
valkoinen x pippuri&suola

Väriristeytyspentueen ilmoituslomake osa 1 (pentujen synnyttyä) (tulossa uusi lomake)

Väriristeytyspentueen ilmoituslomake osa 2 (jatkokäyttö ja tavoitteiden toteutuminen) (tulossa uusi lomake)

Muiden värien risteyttämiseen keskenään vaaditaan edelleen poikkeuslupa. Poikkeuslupahakemus rotujärjestön lausuntoa varten toimitetaan SKSK ry:n jalostustoimikunnalle, joka antaa siitä lausuntonsa SKSK ry:n hallitukselle. Rotujärjestöstä toimitetaan hallituksen päätöksen pöytäkirjanote ja hakemus hakijalle ja jalostustieteelliselle toimikunnalle (jalostusposti@kennelliitto.fi).

Kennelliiton ohjeistus poikkeuslupaprosessiin

Kasvattajan tulee ennen astutusta varmistaa, että Kennelliitosta on tullut päätös poikkeusluvasta.

VÄRIRISTEYTYSTEN POIKKEUSLUPASÄÄNNÖT
(Hyväksytty SKSK ry:n hallituksen kokouksessa 11.2.2021)

Kasvattaja ja anominen

1. Kasvattaja on SKSK ry:n jäsen. Kasvattajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on nartun omistaja tai jalostusoikeuden haltija. Jos kasvattajia on useampia, tulee kaikkien olla SKSK ry:n jäseniä.
2. Kasvattaja on palauttanut kasvattamiensa pentueiden pentuetiedustelukaavakkeet jalostustoimikunnalle. Pentuetiedustelut on toimitettu kaikista 1.1.2007 jälkeen syntyneistä pentueista pentujen täytettyä 12 viikkoa, myös niistä, jotka eivät ole olleet SKSK ry:n pentulistalla. Pentuetiedustelukaavaketta voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin, mikäli tiedoissa ilmenee muutoksia.
3. Kasvattaja käyttää Suomen Kennelliiton virallisia lomakkeita, rekisteröi ja tunnistusmerkitsee pentueensa Suomen Kennelliiton koirarekisteriohjeen mukaisesti kohtuullisessa ajassa.
4. Hakija toimittaa poikkeuslupahakemuksen allekirjoitettuna rotujärjestön lausuntoa varten SKSK ry:n jalostustoimikunnan sähköpostiin (jalostustoimikuntasksk@gmail.com). Jalostustoimikunta antaa siitä lausuntonsa SKSK ry:n hallitukselle ja hallitus toimittaa otteen omasta pöytäkirjastaan hakijalle ja Kennelliittoon. 
   Poikkeuslupahakemus rotujärjestön lausuntoa varten tulee toimittaa ajoissa, aikaa anomuksen käsittelyyn kannattaa varata reilusti mahdollisten kokousaikataulujen vuoksi. Kasvattajan tulee ennen astutusta varmistaa, että Kennelliitosta on tullut kuittaus poikkeusluvasta.
5. Poikkeuslupa-anomusta ei puolleta, jos pentueen kasvattaja(t) tai nartun jalostusoikeuden haltija(t) on/ovat eläintenpitokiellossa.

Yhdistelmä

1. Täyttää SKSK ry:n pentulistan vaatimukset
   a. Ikärajat. Narttu astutushetkellä vähintään 18kk, enintään 8 vuotta ja uros vähintään 12kk (PEVISA). Nartun edellisestä penikoimisesta on pentueen syntyessä oltava kulunut vähintään 10kk (PEVISA). Syntyvä pentue on enintään nartun neljäs.
   b. Silmätarkastuslausunto. Pentueen molemmilla vanhemmilla on voimassa oleva silmätarkastuslausunto
   c. Jälkeläismäärä. Uroksen Suomessa rekisteröitävä jälkeläismäärä voi olla korkeintaan 40 pentua, joista alle 4-vuotiaana 24 pentua. Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaan. Poikkeuslupaa edellä mainitusta rajoista voi perustelluista syistä hakea. Hyväksytty poikkeuslupa on toimitettava jalostustoimikunnalle astutusilmoituksen liitteenä.
   d. Varvasanomalia. Pentueen molemmilla vanhemmilla on normaalit varpaat (ei varvasanomaliaa).
   e. Ulkomuoto. Pentueen molemmilla vanhemmilla on aikuisvalionarvo kotimaasta tai ulkomailta TAI virallisesta näyttelystä Suomessa vähintään 1xERI + 1xEH tai 1xERI + SA TAI SKSK ry:n jalostustarkastuslausunto, jonka perusteella koira on jalostuskelpoinen.
   f. Ylimääräiset tulokset. Vähintään toisella vanhemmalla on tehtynä:
   – PEVISA-ehdon ulkopuolisia terveystutkimuksia, vähintään yksi seuraavista: terveystutkimus, jonka tulos on nähtävissä jalostustietojärjestelmässä (KoiraNet), sappihappotesti, jonka tulos on toimitettu rotujärjestölle
   TAI
   – Suoritettuna luonnetesti LTE tai MH-luonnekuvaus
   TAI
   –Tehtynä geenitesti, vähintään yksi seuraavaksi luetelluista, tulos toimitettu rotujärjestölle: Progressive retinal atrophy (PRA-B, B1 HIVEP3), Mycobacterium avium complex (MAC), Myotonia Congenita (MC), Spondylocostal Dysostosis (SCD), Persistent Müllerian Duct Syndrome (PMDS), Charcot-Marie-Tooth Neuropathy (CMT). Jos koira on sen vanhempien testitulosten perusteella terve, hyväksytään tulos, kun vanhempien tulokset on toimitettu rotujärjestölle.
    

Yhdistelmän taustat, tavoitteet, jatkosuunnitelmat
a. Taustat. Kasvattajan tulee hakemuksessaan esittää selkeästi ja mahdollisimman realistisesti yhdistelmän molempien osapuolien taustat (esim. sukutaulussa esiintyvät terveysriskit, luonteen kuvaukset erityisesti mikäli luonnetesti-/luonnekuvaustulosta ei ole saatavilla, ulkomuodolliset vahvuudet ja heikkoudet, mahdollinen jälkeläisnäyttö)
b. Tavoitteet. Kasvattajan tulee hakemuksessaan esittää selkeä tavoite aikomalleen yhdistelmälle. Mitä omasta väristä puuttuu, miksi risteytetään? Tavoitteena voi olla esimerkiksi vaikeus välttää perinnöllistä sairautta tai sairauksia tietyssä värissä. Yhdistelmän suunnittelua ja tavoitteiden asettamista varten kasvattajan on hyvä olla tietoinen sekä koko rodun että käytettäväksi suunniteltujen värien terveydellisestä ja jalostuksellisesta tilanteesta. Kääpiösnautsereiden jalostuksen tavoiteohjelmaa ja jalostustietokanta Koiranetin tilastoja kannattaa hyödyntää.
c. Suunnitelma. Risteytysjälkeläisten jatkokäytön suunnitelma on lyhyt, tiivis ja suuntaa-antava. Kaikenlaista voi tapahtua ennen kuin jälkeläiset ovat lisääntymisiässä, eivätkä suunnitelmat välttämättä toteudu. Kasvattajan on kuitenkin hyvä tehdä itselleen selväksi, mihin suuntaan haluaa kasvatustyötään risteytyksellä viedä. Suunnitelma voi sisältää esim. seuraavaa: Minkä/millaisten/minkä väristen yksilöiden kanssa ensimmäisen ja tulevien polvien jälkeläisiä on tarkoitus käyttää jalostukseen? Onko tarkoitus tehdä takaisinristeytystä jompaankumpaan alkuperäiseen väriin? Jatkosuunnitelmat riippuvat siitä, mitä ominaisuuksia risteytyksestä saadaan ja mitkä niistä ovat haluttuja ja mitkä vältettäviä.