Luonnetesti
2008-2023 on luonnetestattu yhteensä 543 kääpiösnautseria, ko. ajanjaksona on rekisteröity 13 494 pentua.
Vuodesta 2008 alkaen SKSK ry on järjestänyt ensisijaisesti kääpiösnautsereille suunnattuja kaksipäiväisiä luonnetestiviikonloppuja kahdesti vuodessa. Osallistuminen on ollut aktiivista, eikä paikkoja ole juuri jäänyt muiden rotujen edustajille; näinä vuosina on testattu 30-50 kääpiösnautseria vuosittain.
Seuraavassa kääpiösnautsereiden luonteita on käsitelty lähinnä luonnetesteistä saadun informaation perusteella. Informaation luotettavuutta suhteessa koko kääpiösnautserikantaan vähentää luonnollisesti se, että luonnetestin sisällön ollessa tiedossa testeihin valikoituvat tietynlaiset koirat, eli esim. paukkuaraksi tiedettyä koiraa ei välttämättä haluta testiin viedä.
Toimintakyky kuvaa koiran kykyä tehdä (ihannetilanteessa järkeviä) ratkaisuja sen kohdatessa erilaisia tilanteita. Kääpiösnautsereiden toimintakyky on keskimäärin joko pieni tai kohtuullinen (vaihteluvälin kattaessa tulokset riittämättömästä hyvään). Koska toimintakykyä (ja myös koiran kykyä selviytyä erilaisista tilanteista joko kohtaamalla ne tai pakenemalla niitä) voidaan myös seurakoirilla pitää tärkeänä jokapäiväiseen elämään vaikuttavana ominaisuutena, tulisi jalostuksessa suosia koiria, joiden toimintakyky on vähintään kohtuullinen.
Terävyydellä viitataan koiran taipumukseen reagoida aggressiivisesti, kun siihen kohdistetaan ulkoista uhkaa. Seurakoirarodulle olennaista on (aggression voimakkuuden sijaan), ettei koira kohdista aggressiota uhkaavana pitämäänsä tahoon sen jälkeen, kun uhka on poistettu. Toisin sanoen sillä ei ole jäljelle jäävää hyökkäyshalua. Luonnetestitulosten perusteella tilanne on kääpiösnautsereilla tässä suhteessa varsin hyvä, ja vaikka reaktion voimakkuus testitilanteissa vaihteleekin, eivät koirat kohdista tilanteen jälkeen lähestyvään ihmiseen aggressiota.
Puolustushalu on koiran perinnöllistä halua – ei kykyä – puolustaa toista laumanjäsentä. Tärkeintä on, ettei koiran puolustushalu ole liian suuri tai hillitsemätön, jolloin koiraa ei voida pitää turvallisena. Ihanteellinen puolustushalu on kohtuullinen ja hillitty, jolloin koira ei pyri liiallisessa määrin tai tarpeettomassa tilanteessa ”suojelemaan” esimerkiksi omistajaansa. Haluttomuus puolustaa on kääpiösnautsereilla kohtuullisen yleistä, mutta tätä ei voida pitää suurena ongelmana seurakoirarodulle, eikä jalostuksessa ole tarvetta pitää puolustushalua erityisen tärkeänä ominaisuutena.
Taisteluhalu on koiran tahtoa leikkiä, ”taistella”, käyttää lihaksiaan halutun päämäärän saavuttamiseksi. Tätä ominaisuutta voidaan pitää tärkeänä kääpiösnautsereille, joita hankitaan yhä enenevässä määrin harrastuskoiriksi mm. agilityyn. Taistelutahdon avulla koiraa voidaan motivoida ja palkita koulutuksessa, mutta sen avulla koira myös selviytyy arkipäivän tilanteista, joissa toimintakyky alkaa pettää. Tilastollisesti kääpiösnautsereilla on taistelutahdossa puutteita, ja pieniä tai riittämättömiä tuloksia on runsaasti. Ihanteena voidaan pitää kohtuullista tai suurta taistelutahtoa. Jalostuksella on syytä pyrkiä parantamaan koirien taistelutahtoa.
Hermorakenne on koiran ominaisuuksista tärkein. Ihannetilanteessa koira kestää paineistumatta (piipittämättä, läähättelemättä tai muuten järkkymättä) paitsi luonnetestin kuormituksen, myös normaalit, arkielämässä vastaan tulevat haasteet. Tasapainoinen koira pystyy rauhoittumaan vieraammissakin tilanteissa eikä järkyty kohtuuttomasti uusista kokemuksista – näin ollen hermorakenne on merkityksellinen kaikille koirille rotuun katsomatta. Kääpiösnautsereiden hermorakenteet vaihtelevat luonnetestitulosten perusteella hieman rauhattomasta tasapainoiseen, yleisimmän arvion ollessa ”hieman rauhaton”. Erityistä huomiota jalostuksessa on kiinnitettävä tasapainoisiin luonteisiin. Hermorakenne on periytyvä ominaisuus, eikä koiran omistaja voi siihen juurikaan harjoituksella vaikuttaa.
Temperamentti viittaa koiran kykyyn tarkkailla ympäristön ärsykkeitä ja reagoida niihin oikea-aikaisesti. Esimerkiksi harrastuskoiralle on etua siitä, että reagointi tapahtuu oikeassa mittakaavassa ja oikeaan aikaan. Alhaisen temperamentin koira on välinpitämätön, kun taas liian vilkas koira ei pysty keskittymään tarjolla olevaan tehtävään, vaan reagoi liiallisesti muihin ulkopuolisiin ärsykkeisiin. Kääpiösnautsereiden temperamentti vaihtelee välinpitämättömästä vilkkaaseen, mutta keskiarvoltaan kääpiösnautserit ovat lähellä ihanteellista, oikealla tavalla vilkasta temperamenttia.
Kovuus viittaa koiran kykyyn unohtaa sille tapahtuneet epämiellyttävät asiat ja kokemukset. Kohtuullisesta kovuudesta on hyötyä sekä arkielämässä että koulutuksessa. Liiallinen kovuus voi vaikeuttaa elämää koiran kanssa, mutta paljon yleisempää ja haitallisempaa kääpiösnautsereilla on liiallinen pehmeys. Tällöin koira sekä muistaa ikävinä pitämänsä asiat, ihmiset tai kokemukset, että pyrkii välttämään niitä. Jalostuksessa tulisi erityisesti huomioida se, ettei pehmeitä koiria käytetä jalostukseen. Ihanteellista on siis kohtuullinen kovuus, joskin kääpiösnautsereissa tavataan pääsääntöisesti hieman pehmeitä koiria, mitä voidaan pitää arkielämän kannalta hyväksyttävänä tuloksena.
Luoksepäästävyyden ihanteesta snautserille on vaikea antaa yksiselitteistä ohjeistusta. Monelle luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen koira on se oikea snautseri. Toisaalta nyky-yhteiskunta ja monet harrastukset edellyttävät, tai ainakin helpottuvat, kun koira on pääsääntöisesti hyväntahtoinen ja avoin. Tärkeintä on kuitenkin, ettei jalostuskoira ole selkeän pidättyväinen, saati hyökkäävä. Pääosin luonnetesteihin tuodut kääpiösnautserit ovat korkeintaan hieman pidättyväisiä.
Luonnetestatut (1992 alkaen, 7.10.2024 saakka testatut)
Luonnetesti – mitä ja miksi? (Kääpiösnautseri 2/2013)
Luonnetestitulokset jalostuksen apu (Kääpiösnautseri 2/2013)
Luonnetestin luonne (Kääpiösnautseri 1/2017)